Ennen kuin työnsä
menettänyt pystyy
aktiiviseen työn
hakemiseen, hänen
on selviydyttävä
työpaikan
menetyksen
traumasta
Suomessa ei ole juurikaan huomioitu työpaikan menettäneiden kriisiä ja surua. Työnantajat ovat tarjonneet lähinnä
taloudellisia tukipaketteja ja työttömien uudelleensijoituspalveluja. Työvoimatoimistot puolestaan tarjoavat
työnhakijoille urasuunnitteluun ja uuden työn hakemiseen tarvittavaa tietoa, tukea ja koulutusta.
Lähtökohtana on, että työnhakijan on itse oltava aktiivinen ja tiedettävä mitä haluaa, minkä jälkeen
työvoimaviranomaiset auttavat tavoitteeseen pyrkimisessä.
Ennen kuin työnsä menettänyt pystyy aktiiviseen työn hakemiseen, hänen on selviydyttävä työpaikan menetyksen
traumasta. Eräs amerikkalainen tutkimus osoitti, että irtisanotut, jotka kirjoittivat parantavan kirjoittamisen
menetelmällä neljän päivän aikana 20 minuuttia päivittäin kokemukseen liittyvistä ajatuksistaan ja tunteistaan,
työllistyivät nopeammin kuin ne, jotka eivät menetelmää käyttäneet. Tämä kuvaa hyvin psykologisten tekijöiden
merkitystä työttömäksi jäämisen kriisissä.
Psyykkinen tuki voisi auttaa työllistymään
Ottaen huomioon kuinka suuri ongelma työttömyys on Suomessa, on hämmästyttävää,
ettei työttömäksi jäämisen kriisin hoitoon ole kiinnitetty aikaisemmin enempää huomiota. Voisi ajatella,
että työnsä menettäneet selviytyisivät kriisistään paremmin ja pystyisivät aktiivisemmin hakemaan työtä,
jos menetys tunnustettaisiin ja sen aiheuttamien reaktioiden käsittelyyn olisi saatavilla apua.
Käytännön kokemus ja tehty tutkimus ovat osoittaneet, että ulkopuolisen asiantuntijan tarjoaman psyykkisen
tuen tarve on suuri sekä työpaikkansa menettäneillä että työpaikkansa säilyttäneillä. Viranomaispalvelut on
Suomessa mitoitettu siten, että psykologisen kriisihoidon saatavuudessa on vakavia puutteita.
Kela ei toisaalta korvaa yksityissektorilta hankittua lyhytkestoista kriisihoitoa.
Esimerkiksi Tanskassa sairausvakuutusjärjestelmä on korvannut kriisihoidon jo vuosia.
Keskimäärin kriisihoitojen kesto on siellä ollut 5-8 käyntiä. Tanskan kokemukset osoittavat, että varsin
vähäinen käyntimäärä auttaa useimmissa tapauksissa.
Kun työpaikan menetys koskee samanaikaisesti suurta ryhmää ihmisiä, olisi varmasti tuloksellisempaa ja
taloudellisempaa yrittää auttaa heitä kollektiivisesti ja ryhmämenetelmillä kuin hoitaa jokaista erikseen
yksilökeskeisesti. Ryhmämuotoisten terapeuttisten menetelmien käyttöä traumatisoituneiden yksilöiden hoidossa
voidaan perustella myös tutkimusnäytöllä ryhmämenetelmien vaikuttavuudesta.
Myötätuntoinen johtajuus
Organisaation arvot näkyvät siinä, millä tavalla organisaatio käsittelee jäsentensä elämään tulevaa surua,
sairautta ja vastoinkäymisiä. Rautaruukki Steel, Raahen terästehdas joutui vuoden 2003 alussa vähentämään
työvoimaansa. Työnsä menetti 440 toimihenkilöä ja työntekijää, joista 40 irtisanottiin ja 400 luopui
työpaikastaan varhaiseläkejärjestelyin.
Rautaruukin johdon lähtökohtana oli päätöksen toimeenpaneminen työntekijöitä kunnioittavalla ja inhimillisellä tavalla.
Myötätuntoinen johtajuus tarkoittaa johdon ryhtymistä näkyviin toimiin, jotka lievittävät ihmisten ahdistusta ja
aktivoi myötätuntoreaktiota koko organisaation sisällä.
Myötätunto voi lievittää työnsä menettävien kärsimyksiä ja auttaa heitä toipumaan myöhemmistä vastoinkäymisistä.
Myötätuntoa viestivät toimet voivat helpottaa myös organisaatioon jäävien tilannetta.
Raahen terästehtaalla aloitettiin 1990-luvun alussa ensimmäisten joukossa Suomessa kriisityö traumaattisten
tapahtumien yhteydessä. Rautaruukki onkin tehnyt teollisuusyrityksenä uraauurtavaa työtä järjestäessään
traumatisoivien tapahtumien psyykkistä jälkihoitoa onnettomuustilanteissa.
Tehtaalla oli siis kokemukseen perustuvaa valmiutta nähdä työpaikan menetys traumaattisena tapahtumana.
Lähtevien työntekijöiden tukipakettiin haluttiin siksi myös psyykkisen tuen osuus. Heti alusta alkaen tukipaketin
suunnitteluun osallistuivat johdon kanssa työntekijöiden luottamusmiesedustajat sekä
työsuojelu- ja terveydenhuoltohenkilöstön edustajat.
Selviytymispaketti työpaikkansa menettäville
Olin 1990-luvun alussa kouluttanut Rautaruukin Raahen tehtaan kriisityön aloittajia.
Siksi oli luontevaa jatkaa yhteistyötä uudentyyppisen psyykkisen tuen suunnittelemiseksi työpaikkansa menettäville.
Yhdessä neljän kriisityöntekijän työryhmäni kanssa toteutimme tammi-maaliskuun 2003 aikana Rautaruukin tilaaman
räätälöidyn selviytymistä tukevan paketin, jonka yritys kustansi.
Psyykkiseen tukeen kuuluivat seuraavat osat:
- Opas: Selviytyminen työpaikan muutostilanteessa
- Selviytyminen henkisesti vaikeista tilanteista - luento työnsä menettävien valmennustilaisuudessa
- Seulontakysely
- Selviytymiskurssit
- Yksilökeskustelut
- Luennot työsuojelu- ja luottamusmiehille ja muille ryhmille
Rautaruukin työnsä menettäviä varten kirjoittamani opas ”Selviytyminen työpaikan muutostilanteessa”
sisältää tietoa muutoksen psykologiasta, irtisanomisen aiheuttamista tunteista, menetyksestä, surusta, kriisistä,
perhetekijöistä, tunteiden käsittelystä ja selviytymisestä. Opas jaettiin kaikille työnsä menettäneille
irtisanomistilanteessa tai sen jälkeen.
Työnsä menettäneille postitettiin kutsu valmennustilaisuuteen ja seulontakysely heti heidän saatuaan tiedon
esimieheltään työpaikan menetyksestä.
Seulontakyselyyn valitsin seuraavat oireita, selviytymistä ja stressin kasautumista kuvaavat kysymyskaavakkeet:
perustietokyselylomake, General Health Questionnaire, traumaperäisten stressioireitten itsearviointi (IES) ja
elämänmuutoskysely.
Perustietokyselylomake sisälsi ikää, ammattia, koulutusta, perhesuhteita, terveyttä ja taloudellista tilannetta
koskevat kysymykset ja myös työtä, työyhteisöä, saatua tukea, uuden työpaikan hakemista tai saamista koskevat
kysymykset. Lisäksi kysyttiin halukkuutta osallistua selviytymistä tukevaan kurssiin.
Valmennustilaisuudessa yrityksen henkilöstöjohtaja antoi osallistujille tietoa henkilöstöjärjestelyihin
johtaneista syistä. Työvoimatoimiston edustaja antoi tietoa ja ohjeita tukitoimenpiteiden käytännön järjestelyistä
ja niiden piiriin hakeutumisesta. Tehtaan vastaava lääkäri kertoi terveyden ylläpitämisestä ja terveydenhuollon
järjestämisestä sekä psykologi henkisesti vaikeista tilanteista selviytymisestä.
Selviytymiskurssi
Traumaattisten tapahtumien aiheuttamien traumaperäisten stressioireitten hoitoon on kehitetty uusia
psykoterapiamenetelmiä ja malleja. Kun uusia menetelmiä on verrattu perinteiseen psykoterapiaan, on huomattu,
että uudet menetelmät ovat vanhoja tehokkaampia ja hyvinkin lyhyet hoitoajat riittävät.
Työntekijöille, jotka työssä altistuvat traumaattiselle stressille, on USA:ssa järjestetty jo yli kymmenen vuoden
ajan traumahoitoa kolmesta päivästä yhteen viikkoon kestävissä posttraumaseminaareissa.
Tässä vertaistukea käyttävässä hoitomallissa yhdistetään yksilöllisten kokemusten läpikäyminen vertaisryhmässä
jälkipuintimenetelmällä, traumaa ja selviytymiskeinoja koskevan koulutuksen saaminen ja yksilöpsykoterapiatyöskentely.
Terapiassa käytetään adaptiivista informaation prosessointia EMDR -menetelmällä.
Koska olen käyttänyt EMDR -menetelmää jo vuosikymmenen ajan ja saanut myönteisiä kokemuksia, halusin soveltaa
mallia työnsä menettäneiden selviytymisen tukemisessa.
Suunnittelin kurssin tukemaan selviytymistä elämänmuutoksessa, jossa työtä vaille jäävä on omien tunteiden ja
ulkopuolisten odotusten ristiriitatilanteessa.
Kurssi eteni vaiheittain
Työpaikan menetys aiheuttaa monia surun ja trauman reaktioita ja tunteita. Samanaikaisesti työpaikkansa
menettäneen pitäisi kuitenkin myös pystyä sopeutumaan uuteen tilanteeseen aktiivisena työnhakijana tai tulevana
eläkeläisenä.
Selviytymiskurssiin koottiin tutkimuksissa ja käytännön työssä hyviksi osoittautuneita menetelmiä.
Mukana oli tiedollista opetusta, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja sekä psykoterapiamenetelmiä.
Niistä koostettiin intensiivinen kahden ryhmäistunnon, kolmen pienryhmäistunnon ja kolmen yksilöistunnon kokonaisuus,
joka toteutettiin 3-4 päivän aikana.
Kurssin lähtökohtana on antaa tilaa menetyksen aiheuttamien tunteiden ja ajatusten ilmaisemiseen ja työstämiseen
vertaisryhmässä. Prosessi etenee perusteellisesta muutosta koskevasta jälkipuintikeskustelusta yksilökeskusteluihin
ja arkojen asioiden työstämiseen yksilöllisesti EMDR –menetelmällä. Kurssi päättyi tulevaisuuteen suuntautuvaan
ryhmäistuntoon.
Työskentelyyn liitetään opetusta ryhmästä nousevista aiheista, jossa hyödynnetään kurssilaisia varten
koottua itsehoitomateriaalikansiota.
Tavoitteena voimavarojen vahvistaminen
Kurssia suunniteltaessa tavoitteena ei ollut pitkälle kehittyneen psyykkisen häiriön hoito, vaan työpaikan menetyksen
aiheuttaman trauman ja surun käsittely ja selviytymisen tukeminen vahvistamalla voimavaroja ja lisäämällä
selviytymiskeinoja. Samoin haluttiin ehkäistä psyykkisten häiriöiden kehitystä.
Tällainen selviytymiskurssi toteutettiin ensimmäistä kertaa työnsä menettävien ryhmille. Suomen ulkopuoleltakaan
ei löytynyt kokemuksia aikaisemmista posttraumaseminaareista tälle ryhmälle.
Toivon, että mallia voidaan tulevaisuudessa kehittää tästä prototyypistä hioutuneemmaksi kokemusten ja
tutkimuksen avulla.
Selviytymiskurssiin osallistuneet antoivat hyvin myönteiset arviot kurssista. Selviytymiskurssin vetäneet
kokeneet kriisityöntekijät kokivat työskentelyn onnistuneen jokaisen ryhmän kohdalla.
Joillakin selviytymiskurssiin osallistumisen esteenä oli, että kurssin järjesti työnantaja, vaikka suunnittelija
ja toteuttajat olivatkin ulkopuolisia riippumattomia ammatti-ihmisiä.
Työpaikkansa menettäviä ihmisiä, jotka hyötyisivät selviytymistä tukevasta psyykkisestä tuesta tai hoidosta
on ja tulee olemaan. Jätetäänkö heidät selviytymään yksin kriisistään vai hyödynnetäänkö ja kehitetäänkö
psykologista ja psykoterapeuttista osaamista tällä alueella.
Soili Poijula
Poijula, Soili: Miten selviytyä työpaikan menetyksestä
• opas julkaistaan ensi syksynä Kirjapaja Oy:n kustantamana.
Copyright reserved@Soili Poijula